Johan se kohta on tämäkin kuu mennyttä elämää, joten katsastetaanpa oliko hyvä vai huono kuukausi.. :)

Viimeksi taisinkin kirjoittaa siitä Hiturin kurssista vappuna, joten ei siitä enempää.

Kuun puolivälissä käytiin Raahessa juhlistamassa mummelin 60-vuotispäiviä ja napattiin se samalla mukaan viikoksi roihin viettämään laatuaikaa meidän kanssa, toisinsanoen lapsenvahdiksi :) Ei vaiskaan. Sen oli tarkotus tulla Tipsun sirkuskoulun loppujuhlaan ja tyttöjen kevätjuhlaan, mutta kevätjuhlat siirrettiin seuraavaan viikkoon. No sirkuskoulun juhlissa käytiin ja rahastuksen maku niistä pirskeistä jäi. Ja muutenkin se koko sirkuskoulu on ollut pettymys, vaikka Tipsu siellä mielellään on käynytkin, joten taitaa jäädä pois kuvioista ens syksynä.

Seuraavana viikonloppuna oli oman kerhon agilitykisat, jossa Nappi starttasi neljä starttia. Tuomarina oli Jari Tienhaara, joka oli suunnittellut haasteelliset, mutta kivat radat. Eka radalta Nappi sai nollan ja tuli vitoseksi, mutta loput radat meni enemmän tai vähemmän pieleen. Ois kannattanut saada niiltä radoilta nollia, koska ois ollut se nollavoitto käden ulottuvilla, sen verran vähän niitä nollia tuli. Oisko pari vikaa rataa mennyt peräti niin ettei tullut ainoatakaan.

Napin meno oli vähän kohmeista ja muutenkin oltiin vähän hukassa koko ajan. Liekö ollut sitten jo silloin juoksu alkanut, koska heti alkuviikosta se nuoleskeli itteään sen verran ahkeraan, että piti peräpäähän kurkistaa ja todeta naisten vaivojen alkaneen. Meinaa nämä juoksut mennä huomaamatta ohitse, kun ei näistä oikein kukaan tiputtele lainkaan ja kun ei urosta ole talossa asiasta ilmoittamassa. No se tiesi sitä, että tämänpäiväiseksi suunnitteltu voittajaluokan korkkaus jäi sitten tekemättä. Ois kyllä poltellut mennä kisaamaan tänään kun olin kisoja kattomassa!

Pappa kävi hakemassa mummon Raaheen ja jätti Minnin meille joksikin viikoiksi, kun oli reissuun lähdössä. Hyvin on eläkeläinen laumaan sopeutunut, eikä jaksa irvistellä enään kummoisesti noille vihaamilleen schapeille. Minni täytti huhtikuussa 13 vuotta ja pikkuhiljaa alkaa meno muuttua jäykemmäksi ja väsy tulla pidemmillä lenkeillä. Samat  lenkit se kuitenkin kiertää kuin muukin lauma, koska oon sen verran laiska eikä aikakaan riitä niitä erikseen lenkkeilyttämään. Ollaan nykyisin lenkkeilty aika paljon  tuolla Ounasvaaran päällä kallioilla, joissa ne leikkii tyttöjen kanssa vuorikauriita. Oon nääs nykyisin melkein niinkuin yh, kun Vinski aloitti Prismassa parin kk pestin. Nyt ekassa neljän viikon listassa ei yhtään aamuvuoroa, vaan työt loppuu aina klo 21. Eli tytöt saavat taas kyllästymiseen asti koirahommia, kun joutuvat kulkemaan mukana lenkit, harkkojen vedot ja omat treenit...Niitä ei kauheesti nuo koirahommat kiinnosta, Tipsu ilmoitti heti kun oli puhetta agilitykisoista, että hän ei sitten ainakaan lähde niitä katsomaan. Taika nyt sitten tuli papan kans yhden startin katsomaan. Niinhän se oli Apin Nettekin (7 v) ilmoittanut, kun oli ollut puhetta, että se ois Apin mukana kesän koiranäyttelyissä ettei halua lähtä mukaan "kun en mää äiti oo yhtään koiraihmisiä"... On saanut sekin vissiin yliannostuksen koiria.

No joo. Agilitykisojen jälkeisellä viikolla eli siis tällä viikolla oli suunnitelmissa helatorstain Rovaniemen ryhmänäyttely. Api tuli keskiviikkona meille Cinin, Gian ja tyttöjen kans. Ja Napin nappuloista ekaan näyttelyyn osallistuivat Ruusu, Unna ja Täplä. Pieniä sulkeisia ollaan pentusten kanssa tehty ja sen kyllä huomas; kaikki esiintyivät todella hienosti! Tuomarina toimi Leni Finne, joka olikin tiukka tätskä, ei mikään eri-automaatti. Ruusu sai luvan olla ekana arvosteltavana ja sai arvosanan silakka. Eli toisin sanoen H tulla tupsahti, koska on niin kaitanen vielä ja sitä kapoisuutta korostaa vielä se, että se on heittänyt kaikki karvansa.  Ja sanoi tosiaan vielä, että se on tuommoinen silakka! Se  oli kyllä aika hauskasti sanottu ja allekirjoitan sen itsekin silakaksi. Se taitaakin olla sellainen käyttölinjainen schapendoes :) No Ruusu jää nyt bodaamaan itseään ja palaa kehiin kunhan muistuttaa schapea.

Sitten oli vuorossa Unna, joka sai EH:n kera hyvän arvostelun. Mitään muuta moitetta ei tuomari löytänyt kuin lättänät käpälät. Unnahan on aina ollut semmoinen karhunkäpälä, pienestä lähtien erottunut porukasta valtavilla räpylöillänsä. Unna esiintyi todella hienosti ja malttoi jopa antaa tuomarin katsoa hampaat ilman suurempia nuolemissessioita; ihmiset on niin ihania! No Unnasta tuleekin isona hakukoira, joten täytyyhän niistä etsittävistä tykätäkin. Pikkulinnut ovat laulaneet, että Unna onkin todella reipas pieni hakukoiran alku!

No sinne näyttelyyn. Eli kolmantena menin kehään Täplän kanssa, josta tuomari tykkäsi sen verran, että antoi ERIn! Ja koska kävi loppupeleissä niin ettei muut ERIä saaneet kuin se, niin siitä tuli myös ROP ja nappasi ekan sertin! Onnea vain sinne Koskenkylään!. Täpläkin sai hyvän arvostelun, mutta oli taas ääripäänä tuomarin makuun hiukan liian vankkarakenteinen. Ryhmäkehässä käytiin pikavisiitillä, mutta hienosti Täplä jaksoi esiinytä pitkän odottelun jälkeenkin. Nyt pitää alkaa plaraamaan näyttelykalenteria, vai mitä Sirpa ;)

Neljäntenä junnunarttuna oli ihastuttava ruskea tyttönen Zibelle Ruotsinmaalta. En ole aikaisemmin ruskeaa schapea nähnyt ja ainakin Zibelle oli todella kauniin värinen. Muutenkin varsin näppärän näköinen pakkaus, josta povailin päivän voittajaa, mutta tällä kertaa näin päin.  

Apin bordercollie Gia oli myös ROP saaden viimeisen sertinsä, enää puuttuu luonnetestitulos, jotta siitä saadaan FIN MVA.