Nyt ois eka astutuksesta ajatellen menossa 54. vrk eli aikalailla loppusuoralla ollaan. Hyvin on menny koko tiineysaika, Nappi on ollut hyvävointinen ja ruokahalu on valtava, se vois syödä vaikka hevosen. Lenkillä ollaan käyty vielä ihan normaalisti, hyvin se jaksaa tepsutella mukana. Tosin laukka-askelia ei juurikaan enään tulee. Maha on pullistunut ja pentujen liikkeitä alkaa tuntua, ainakin kuvittelen niin... Nappi alkaa jo kyllästyä kun istuskelen sen vieressä käsi mahalla. Jotenkin en muista yhtään mahan kokoa viime pennuista, että vois edes hiukan arvioida paljonko pikkukavereita ois tulossa. Mutta jotenkin mulla on sellainen tunne, että tulis viisi pentua, saas nähdä! Eli ens viikon sunnuntaina olisi 63 vrk täynnä eka astutuksesta laskettuna. Mulla on vaan ens vkonloppuna agikisat la+su Torniossa, mennään Ruusun sekä Seijan ja Unskin kanssa sinne. Tietty jätetään väliin jos merkkejä lähestyvästä synnytyksestä tulee, mutta taas mulla on tunne, että se menee yli sen 63 vrk. Saas nähdä meneekö kaikki nuo mun tuntemukset ihan häneksi.

Nappi pulleroinen tänään

Niin ja agirintamalta mahtiuutisia! Käytiin pari viikkoa sitten Seijan ja koirien kans Oulussa agikisoissa. Ykkösluokka starttas jo kahdeksalta aamulla, joten aateltiin ajella suosiolla jo lauantaina hotelliin yöksi. Siskokset pitivät lystiä hotellissa hyppelemällä sängystä toiseen ees taas ja taas taas...Ruusu näytti aamulla agiradalla närhen munat tekemällä nollan ja näinollen vaihtoi sitten vihdoin ja viimein luokkaa sinne kakkoseen. Ja voittipa vielä komealla miinusajalla -15 sekkaa luokkansa. Taitava haukku! Toinen rata meni sitten pikkaisen juoksentelun puolelle, Ruusu meni vauhdikkaasti, mutta unohti vaan suorittaa esteitä siinä välillä...No se ei enään haitannut, ku oltiin se nolla saatu.

Unna on kyllä varsinainen kisakoira. Se välistä treeneissä ei ooo ihan vireessä, mutta kisoissa se syttyy hommaan ihan toisella lailla. Tämä tekee tietty ohjaukselle omat haasteensa, kun treeneissä ei kulje ihan niin lujaa. Unna oli kyllä aivan superhyvä! Nollalla tultiin maaliin ja kun muille alkoi tulla vitskoja ja hylkyjä niin sitten alko jännitään ihan tosissaan sijoituksen puolesta. Kunnes viimeisenä lähtevä sheltti teki nopeen nollan...Oltiin ihan, että sinne se voitto sitten meni. Tuloksia saatiin ootella pidemmän kaavan mukaan ja ei riemulla rajaa kun Unna kuulutettiin voittajaksi!!Ja vielä reilulla erolla toiseksi tulleeseen shelttiin. On se upea koira ja Seija tehny uskomattoman hienoa työtä sen kanssa, kun saanut sen opetettua noin hyvin!! Itse olen harrastanut agilityä yli 20 vuotta enkä vieläkään saa omaa koiraani koulutettua noin hyvin, pitäisiköhän alkaa katsomaan peiliin... Mikä tuollaista koiraa ohjatessa, saa vain nauttia menosta ja välillä siitä menestyksestäkin. Laskin just, että Unna sai sen nollavoitolla 10. kolmosten kisalla, Nappi tahkos vuosikausia ennen kuin se voitto napsahti, hmmm...

Tälle vuodelle olisi tosiaan vielä Ruusulle ja Unnalle yksi kisaviikonloppu, eli ens vkonloppuna Torniossa. Paitsi jos se Naputtaja päättää aloittaa synnyttämään. Saas nähdä miten käy. Huomenna lähdetään koko perheellä Leville uuteen kylpylähotelliin. Vinskin vanhemmat tulee Kemistä vahtiin koiria, paitsi, että Ruusu pääsi viikonlopuksi työkaverilleni Tuijalle hoitoon. Tuijalle on menossa yksi Napin pennuista ja Ruusu antaa vähän tuntumaa schapemaisesta elämästä

Lisään vielä noi onnistuneet kisavideot sieltä Oulun kisoista. Kuvanlaatu ei ihan paras mahdollinen. Ai niin, unohdin mainita, että Unnakin sai hylsyn toiselta radalta, silläkin meni hiukan överiksi meno; lentokeinun kautta karkas putkelle.

Ruusun rata

http://www.facebook.com/home.php?#!/video/video.php?v=460023512346&subj=1552069877

Unskin rata

http://www.facebook.com/home.php?#!/video/video.php?v=459992047346&subj=1552069877