Eli onhan vetta Ounasjoessa virrannut sitten viime kirjoituksen. Korppukin on jo iso poika, täyttää viikon kuluttua jo 9 kk!
Kuvassa Korppu 6 kk
Korppu kävi kampaajalla
Kopi pääsee juhannuksena näyttelemään ekaa kertaa, kun sattuu karkelot olemaan täällä Rovaniemellä. Me lähdetäänkin silloin Piksun kanssa katsomaan mitä meistä Norjassa tykätään, Tromssassa on juhannusviikonloppuna kansallinen ja kv näyttely samana viikonloppuna. Karvahan tuolla olennolla on surkea, mutta rumathan ne vaatteilla koreilee vai miten se nyt menikään J
Norjasta tulikin mieleeni kisareissu Narvikiin äitienpäiväviikonloppuna. Eka kertaa suunnattiin agilityn merkeissä sinne ja olihan se ihan mahtava paikka. Ruotsin läpi ajeltiin, siellä oli täysi talvi, ihmiset hiihtivät ja pilkkivät. Sitten kun ajeltiin Narvikiin lähelle merta niin pam, tuli kesä! Niin kuin olisi viivalla vedetty. Aivan ihmeellistä! Maisemat oli kuin postikortista ja kisapaikka ihan vuonon rannassa. Norjassa ei tuo agikulttuuri ole vielä ihan samalla tasolla kuin Suomessa ja siksipä kisat olivatkin ihanan leppoisat. Sinne tullaan viettämään päivää, aikatauluja ei ole kuin milloin eka kisa alkaa. Eli samaan tyyliin kuin Ruotsissakin. Järjestävää porukkaa on kourallinen, eikä kukaan valita mistään. Suomessahan tämä homma alkaa menemään jo ihan överiksi. Jos aikataulut pettävät hiukan tai palkintojenjako ei ole just heti kisojen jälkeen tai yleensä jos kaikki ei mene niin kuin on suunniteltu niin palautetta tulee. Että aina se kehitys ei ole pelkästään hyvää.
No anyway. Meitä matkasi sinne minä kera Ruusun ja Piksun, Seija Unnan ja Tuunin kanssa sekä Ulla shelam Pusun kanssa. Molempina päivinä oli agi-ja hyppyradat, tuomarina Timo Vertainen. Ruusu onkin pitänyt kisataukoa viime lokakuusta eikä tarkoitus ole jatkossakaan kisailla kuin muutamat kisat vuodessa. Tavoitteena oli saada yksi valio autoon ja me saatiin kolme, joten ihan hyvinhän se meni. Ruususta tuli Norjan agilityvalio ja sitä myöten voidaan anoa pohjoismaiden agilityvalion arvoa. Ei se kaukana ollut hyppyvalionkaan arvo, sillä se voitti vitosella (rengas hajosi) hyppykisan lauantaina. Tuuni sai lauantaina agisertin ja Unna sunnuntaina hyppysertin tullen Norjan ja pohjoismaiden hyppyvalioksi. Pusu voitti heti eka kisan lauantaina tullen Norjan hyppyvalioksi. Piksu, noh, se ei menestynyt J
Pieni polte tuonne Norjaan jäi, joten eiköhän me uutta kisareissua sinne vielä suunnitella.
Ruusulta ja Vinsentiltä kuvattiin tässä keväällä selät osteopaatin ohjaamana. Siistit terveet selät oli molemmilla. Ruusulla vain jostain syystä jumittaa tuo selkä niin helposti, että siksi olen ajatellut tämän agilityhommankin jättää todella vähälle. Nyt olisi tavoitteena alkaa treenailemaan sen kanssa rally-tokoa. Toivottavasti toteutuu paremmin kuin tokohommat, josta ei näköjään päästä ajatustyötä pidemmälle käytännön treenaukseen.
Toukokuun lopussa kisailtiin Rovaniemellä, tässä pari videota kisoista. Piksu nousi kolmosluokkaan, joten sinänsä hyvät kisat. Kolmosissakin meni yllättävän hyvin ja sertit oli ihan käden ulottuvilla, mutta ei osattu vielä niitä ottaa. Vinsenttikin kävi juoksemassa pari rataa perinteiseen tyyliin…
Vinsentin radat https://www.youtube.com/watch?v=PUIUbdeDn_8&feature=share
Ruusun radat+ Piksun yksi rata https://www.youtube.com/watch?v=8NUyiu8hOGM&feature=share
Viikonloppuna olisi agilityn SM-kisat. Ruusun kanssa lähdetään todella hyvin valmistautuneina…Lokakuun jälkeen yhteensä kuusi starttia. Treenejä ei juuri enempää. Mutta pitäähän sinne lähteä, kun piirinmestaruuden myötä menolippu sinne saatiin. Taitavat olla Ruusun viimeiset SM-kisat, jos ei mitään ihmeellistä tapahdu.
Kasvatit ja heidän omistajansa ovat olleet reippaina kevään aikana, toisin kuin kasvattajansa. Viime aikaisia tapahtumia tämä horisko yrittää muistella;
Seijan Unna (Hocus-Pocus) on kahminut nollia ihan urakalla, samoin voittoja ja muita palkintosijoja. Tuunista (Isla Wuffy) on tullut turbo-Tuuni ja se vetelee nykyisin Unnan kanssa samoja aikoja. Nollia on myös Tunes keräillyt, melkein jopa sertejä jos ei Unna olisi vetänyt ne voitoillaan pois J
Sannan Liinu (Igloo Inuit) on myös ollut hurjassa vedossa ja sai viime metreillä menolipun SM-kisoihin, sekä tuplavoitollansa myös MM-karsintoihin. Valiokello alkoi tikittämään, kahden viikon sisällä tuli kaksi sertiä! Aikamoisia J
Marjon Lätsä (Instant Doggee) kisaili Liisan kanssa ja heillä myös valiokello alkoi tikittämään toukokuun lopussa, kun poika voitti maxi3-luokan Rovaniemellä. Hurja pieni suuri mies.
Tuija kävi edustamassa schapeja Jecun (I Am A Hooligan) TOKOn SM-kisoissa viime viikonloppuna. Eikä huonosti edustanutkaan, sillä sai tiukassa kisassa AVO2-tuloksen, pisteitä 157/200, sijoitus 34/100. Tässä linkki Jecun kisaan
Liisa tokoili samana viikonloppuna Kemijärvellä Tähden (Incredible Yatzyboy) kanssa, tuloksensa voittajasta kolme pistettä vajaa ykkötulos ja vielä kurakelillä. Tämä oli hiukan veroittanut pisteitä paikallaolosta, kun pojua oli alkanut ällöttämään maata siellä märässä maassa J
Tiuku (Inky-Winky) on taukoillut harrastuksista toukokuun ajan, tosin kävi pääsiäisenä ekaa kertaa TOKO-kokeissa, myös omistajansa oli tuolloin ekaa kertaa nähnyt TOKO-kokeen J Tiuku paukautti hienon 1-tuloksen pisteillä 179/200.
Tähän muuhun taukoiluun onkin oikein hyvä syy, sillä Tiuku kävi hellustelemassa Vaasassa Timin (Himling´s Diamond Are Forever) luona loistavin seurauksin, sillä toissapäivänä se ultrattiin ja pentuja näyttäisi olevan tulossa varsinainen lauma. Pentue tehdään yhteistyössä Tiukun omistajien kanssa, mutta pennut tulevat minun kennelnimen alle. Suunnitelmissa on, että Tiuku saa synnyttää kotona ja siirtyy sitten 4-5-viikkoisten pentujen kanssa meille, jossa pennut kasvavat luovutukseen asti.
Pentujen vanhemmista hiukan lisää täällä
http://highvolts.net/pentuja.htm
Timi
Tiuku pienenä
Ja vähän isompana
Kommentit