Olisi varmaan päivityksen paikka.

Tässä välissä on ehtinyt tapahtua taas vaikka mitä, mm. yhdet pennutkin syntyä ja muuttaa maailmalle…

Eli Tiukun (High Volts Inky-Winky) ja Timin (Himling´s Diamonds Are Forever) lapsukaiset näkivät päivänvalon 7.7.2015. Tiukumaiseen tyyliin synnytys käynnistyi vauhdilla ja kun minä olin paikalla niin ensimmäinen pentu oli jo syntynyt.  Tämä ensimmäinen oli pienenpieni Sissi, joka painoi vain 116 g.  Sissin jälkeen syntyi vielä uros sekä narttu, mutta sitten homma pysähtyi. Supistukset tulivat ja Tiuku ponnisteli, mutta mitään ei tapahtunut. Synnytyskanavassakaan ei ollut pentua tunnettavissa ja saaliina vain vihreää limaa.  Huristimme eläinlääkärille, jossa oli mahdoton rumba päällä, mutta ikuisuudelta tuntuvan odottelun jälkeen Tiukulle tehtiin sektio.  Tuijan kanssa odoteltiin levottomina sekä Tiukun että pentujen puolesta, mutta kaikki meni paremmin kuin hyvin! Lopputulemana viisi reipasta pentua ja unenpöppyräinen Tiuku-äiti. Eläinlääkärin mukaan seuraavana vuorossa ollut pentu oli jäänyt tiukasti kiinni kohdunsarveen eikä olisi sieltä ilman leikkausta ulos tullut.

Pennut majailivat ensimmäiset neljä viikkoa Tuijan luona ja sitten Tiuku ja vaavit muuttivat meille loppuajaksi. Olihan se vilskettä! Hurjan reippaita pentuja kaikki ja Tiuku esimerkillinen äiti.

Pikkuruinen Sissi aiheutti huolta syntymästä lähtien, kun alkuun ei tahtonut paino nousta. Tiukulla tuli kuitenkin hyvin maitoa, joten pulloruokintaan ei lähdetty lainkaan. Sissi sai parina ekana päivänä puppyboosteria ja sitten se sinnitteli ihan omillaan. Ja varsinainen sinnikko se olikin…ja on edelleen! Sissi tuli koko ajan kehityksessä muita jäljessä, välillä oli huonompia kausia, mutta aina se sieltä nousi.

Tässä siskon kainalossa ihan pienenä, kokoeron huomaa aika selvästi

pennut.jpg

Eläinlääkärin tarkastuksessa tuli  mainintana meidänkin merkille laittamat pään vinous ja pyöreys, mitään varsinaista neurologista oireilua ei löytynyt. Lääkäri kuitenkin mainitsi,  ettei vesipäätä voida täysin poissulkea. Tästä johtuen Sissi jäi toistaiseksi asumaan meille, koska jos vesipää olisikin taustalla niin oireilu alkaa useimmiten ensimmäisen 4-6 kk:n aikana.

Nyt Sissi (tai Tirpaksi sitä nykyään kutsutaan)  on 14-viikkoinen ja mitään oireita ei ole. Pää ei ole enää normaalia pyöreämpi ja vinous on parantunut. Ja voi elämä se on rohkea! Kyllähän olen rohkeita pentuja nähnyt ja omistanutkin, mutta yleensä hiukan kuitenkin joissain tilanteissa hiukan pysähdytään ja mietiskellään. Tämä säntää pää kolmantena jalkana ihan joka paikkaan eikä hätkähdä yhtään mistään.  Varsin oppivainen se kuitenkin eikä muutenkaan vaikuta mitenkään ”jälkeenjääneeltä”.  No seuraillaan miten homma etenee, mutta tällä hetkellä tuntuu, että joku saa siitä oivan harrastuskoiran jos mitään takapakkeja voinnin suhteen ei tule. Pientä poltetta olisi jättää se itselle, mutta tällä hetkellä potee jo huonoa omatuntoa siitä,  ettei saa noiden nykyistenkään kanssa treenattua riittävästi.

Sissin sisarukset sen sijaan lähtivät maailmalle; kolme Rovaniemelle, yksi Tervolaan, yksi Kajaaniin, yksi Kemiin ja yksi Vaasaan. Uusissa kodeissa on sujunut hyvin ja ihanat kodit kaikki saivatkin!

Tässä 7-viikkoiskuvat katraasta.

High Volts Lily Loud "Elsa", om. Tuire Kangasniemi, Vaasa

elsa.jpg

High Volts Lolly-Pop "Hupi", om. Jukka Kärki, Rovaniemi

hupi.jpg

High Volts Looping Louis "Elmeri", om. Minttu Merivirta, Kemi

kulkuri.jpg

High Volts Lucky Leonard "Mutti", om. Meiju Arvila, Tervola

musti.jpg

High Volts Lovely Loulou "Nasta", om. Tuija Kärki, Rovaniemi

nasta.jpg

High Volts Lappland Girl "Santra", om. Terttu Keränen, Kajaani

sandra.jpg

High Volts Liiba-Laaba "Sipsi", om. Marjo Kurvinen, Rovaniemi

sipsi.jpg

High Volts Little Helper "Tirppa", om.?

sissi.jpg

Arvokisat on koettu tältä kesältä. Agin SM-kisoissa ”meikäläisiä” edustivat Unna (Hocus-Pocus), Ruusu (Hippie Flower), Tuuni (Isla Wuffy) ja Liinu (Igloo Inuit).  Lisäksi Unna ja Tuuni olivat Rovaniemen Käyttökoirien joukkueessa (sij.7.) ja Liinu edusti Suomen schapendoes ry:tä (sij.13). Kasvattajan hermoja eniten koettelivat Seija ja Unna juosten kaksi puhdasta rataa yksilöissä sijoittumalla huikeasti sijalle 13!! Medikoirakoitahan kisaili noin 250 kpl, joten monta kovaa luuta jäi taakse. Seija hallitsi hermonsa hyvin, paljon paremmin kuin minä, joka paniikissa kuljeskelin monen sadan metrin päässä kisapaikasta. Ei puhettakaan, että olisin voinut jäädä katsomaan suoritusta. Hui, olihan se jännää!!! Tuunikin pääsi finaaliin ja sijoitus oli 37.

Tuuni finaaliradalla

tunes2.jpg

Unna puomilla

unskipuomi.jpg

 

MM-karsinnoissa oli edelleen mukana samat koirakot, mutta seuraavalle päivälle ei päässyt meistä kukaan.  Onhan se vaan niin siistiä seurata tuota maan kärkikastia tuolla kisoissa, onhan ne kyllä niin taitavia ja nopeita koirakoita!

Piksun (Jippi Jippi Yeah)kanssa ollaan juostu muutamia kisoja kolmosluokassa, välillä on kyllä tehty ihan hurjan hyviä ratoja, mutta vain yksi nolla plakkarissa. Mutta kyllä mulla kova usko meidän menemiseen on ja kun pysytään kasassa molemmat, niin kyllä me aletaan tuloksiakin tekemään.

Minä ja Piksu Rovaniemen kisoissa elokuussa, kuvaajana Reima Mukkala

piksuagi.jpg

piksuagi2.jpg

Laurilan Tuijan ottama kuva treeneistä. Täysillä mennään, näkeeköhän se mitään..?

paksu%20puomi.jpg

Piksu on kunnostautunut enemmän missipuolella. Tänä vuonna se on käynyt kolmessa näyttelyssä ollen joka kerta ROP. Enempää näyttelyitä ei sitten tulekaan, kun Tuunin mahdolliset pennut syntyvät juuri messarin aikoihin, jonne oltiin ajateltu lähteä. Ei me uskalleta lähetä sieltä tauteja hakemaan.  No mutta yhdestä ROP-sijoituksesta oli jotain hyötyäkin, sillä se tuli juhannuksena Tromssasta ja näin ollen Piksu sai sen avulla Norjan ja pohjoismaiden muotovalion arvon. C.I.B saatiin myös laittaa hakuun FCI:lle.

Paluumatkalla otettu kuva tuoreesta inttivaliosta

piksu%20cib.jpg

Piksu kävi myös tokoilemassa alokasluokassa ,  ”hieman” vallattomana sai raavittua pisteitä 1-tuloksen verran 166/200 pistettä. Tässäpä linkki videoon https://www.youtube.com/watch?v=ikGCzO9CsZU&feature=share

Niin ja meinasi sellainen "pikkujuttu" unohtua, että Unna ja Seija saivat heinäkuussa Caciagin Ruotsista, Suomestahan sellainen onkin jo muutaman vuoden takaa. FCI:lle saatiin laittaa postia myös Unnan KANS AVA-hakemusta varten. Ruusulle kesällä tuli siitä jo virallinen todistus. Tai itse asiassa tämä on vasta ilmoitus siitä, hieno todistus tuli myöhemmin (ja lienee jo hukassa, huoh)

ruusuava.jpg

Sisaruksilla alkaa olla jo aika kiitettävät rivistöt agilitystä saavutettuna.

FIN41811/08 narttu C.I.AG FI AVA FI AVA-H POHJ AVA NO AVA NO AVA(H) SE AVA SE AVA(H) HIGH VOLTS HIPPIE FLOWER   mustavalkoinen A/A 0/0 OK       140   ERI  
FIN41808/08 narttu FI AVA FI AVA-H POHJ AVA-H NO AVA(H) SE AVA SE AVA(H) HIGH VOLTS HOCUS-POCUS   mustavalkoinen A/A 0/0 OK           SERT

Sitten tosiaan pentu-uutisia TAAS!

Eli Tuuni astutettiin  Korpun (Kidius Korpus) isällä Wilburilla (Himling´s Humble Web). Wilburhan on tosiaan isänä viime syksyiselle Luvan pentuelle, tai itse asiassa pennulle. Pentueeseen syntyi  vain Korppu, joka onkin sellainen pakkaus, että oksat pois. Näitä me haluttaisiin lisääkin, joten toiveena olisi nyt muutama jälkeläinen lisää.

Wilburhan on ollut mulla pariin kertaan asustelemassa ja nytkin oli meillä viikon ajan. Se on kyllä helppo, hauska ja harmiton otus. Ei ärhentele toisille koirille, ihmisiä rakastaa ja on sillain sopivalla tavalla hölmö. Ei se nytkään stressannut meillä olosta lainkaan, ainoastaan iholle tuleva Tirppa oli sille pikkuisen liikaa.

Nyt toivotaan siis talvipentuja pariskunnalle Tuuni <3 Wilbur, rakkauden hetelmät syntyisivät joulukuun alussa jos kaikki menee hyvin.

luva%26wilbur4.jpg

luva%26wilbur9.jpg

luva%26wilbur5.jpg

tuunip%C3%B6n%C3%B6.jpg

tunes3.jpg

tuuni2.jpg