Eli viime kirjjoituksesta unohtui mainita Unnan näytelmäreissu Jyväskylän KV-näyttelyyn. Tiukka tuomaritäti oli ollut ja ERIä hyvin nihkeästi jaellut (hyvä juttu ) ja Unnakin oli punaisen nauhan saanut kotiinviemisiksi ja sijoittunut junnuluokassa kolmanneksi. Arvostelu oli tosi hyvä, lähinnä löysyydestä tuli mainintaa, mutta se vielä pikkuneidille suotakoon.

Niin ja ilmotin sitten sinne Kajaanin koko bändin tai no Minnie tiputettiin kelkasta pois. Eli Sutturakin pääsee kehään vouhkaseen.

Kävin tälllä viikolla treenaan agia Napilla ja Ruusulla, Surukin oli matkassa. Taikan painostuksesta piti Surunkin päästä treenaamaan ja voi tsiisus kun tuossa koirassa on Asennetta! Tuntuu ettei se nahoissaan pysy, sellaisella raivolla se paahtoi esteitä, puomikin vaan kolisi ja heilui kun se paahtoi tuhatta ja sataa. Pari kertaa tipahti ohimennen alaskin kun ei siinä vauhdissa saanut tassuja puomille aseteltua. Varsinainen pikku kärppä. Tuosta asenteesta kun saataisiin vaikka puolet Napin menemiseen niin avot se ois siinä!

Tänään kävin Napin kans ohjatuissa treeneissä ja oli vähän taas vaisua menoa meiltä molemmilta. Meneehän se rataa ihan hyvin, mutta silleen pikkusievästi. Kaipaisin tulta ja tappuraa! Pitäsköhän omia sittenkin tuo Ruusu itselle, siinä on myös sellaista menemisen meininkiä. No jos ei tuo Vinskin  treenaustahti tiivisty niin ehkäpä niin käy... Siis tämä oli uhkaus Vinski!