Miksei kukaan päivitä tätä blogia..? Näköjään pari kk vierähtänyt sitten viime raapustuksen. Yritän nyt muistella mitä kaikkea onkaan tapahtunut sen jälkeen, siinä onkin haastetta kun tuntuu että nykyään on hyvä, että muistaa oman nimensä

No joulukuussa käytiin muutaman vuoden tauon jälkeen messarissa V-09 ja PMV-09- karkeloissa. Reissu oli lystikäs, mutta raskas. Ajettiin Apin ja Lillin (tai itseasiassa Lilli ajo koko matkan...) pe-la välinen yö Helsinkiin. Aamulla oltiin perillä messarin parkkiksella joskus kutosen aikaan. Laitettiin maate autoon ja kello soimaan puoli kasiksi. Herättyä meidät olikin saarrettu, joka paikka täynnä autoja sekä koiria ja häkkejä rahtaavia ihmisiä. Livahdettiin siinä vaivihkaa vessaan hiukan siistiytymään, oltiin hiukan kärsineen näköisiä.,

Meidän poppoota edusti Luva ja hyvin edustikin. Lauantaina  oli junnunarttujen toinen ERI:llä, esiintyikin todella hienosti. Karvatonhan se oli, mutta ei nyt aivan hirveesti sen suhteen porukasta erottunut. Sunnuntaina Luffe tekit "Napit" ja esiintyi tarmokkaasti tassuja kattoon nakellen. Tästä ei tuomarisetä tykännyt ja passitti EH:lla kehästä pois. Eka kertaa kun Luffen liikuntaa moitittiin. Mun silmiin se on edelleen niin kaunis ja liikkuu kuin unelma (sillloin kun malttaa). Annen bortsut nappas ERI:t molempina päivinä ja eiköhän ne PN-karkeloissakin mukana olleet.

Joulu oli ja meni. Pukki kävi ja toi lahjoja kaikille muille paitsi koirille. Toivottavasti ovat kiltimpiä ens vuonna

Tammikuun alussa käytiin Ullan kans heittämässä keikka Kajaanissa. Lauantaina oli agilitykisa ja sunnuntaina näyttelyt. Mulla mukana koko remmi. Suru täytti 7.1 10 vuotta, joten sillä oli halpa esiintyminen ja sen vuoksi se sinne raahattiinkiin. Nappi ei ole pariin vuoteen kehässä käynyt ja Ruusu käynyt kerran viime keväänä hakemassa H:n silakka-arvostelulla. Toiveena oli Ruusulle EH, Surulle ja Napille ei oikeastaan mitään toiveita. Ja kerrankin toiveet suorastaan ylittyivät Ruusun saadessa EH:n hienolla arvostelulla, Nappi oli VSP cacibin kera ja Surukin sai ERI:n. Nappi ja Ruusu panivat pahintaan kehässä, molemmat hyppivät ja riekkuivat minkä kerkisivät. Napin arvostelussa siitä olikin jotain mainintaa, että liikkeitä hankala arvostella koska koira hyppii  *nolo*

Pitäis vissiin noita näyttelyhommia joskus harjoitella... No onneksi Unna oli paikalla ja esiintyi todella hienosti, paikkas hieman äidin ja siskon jälkiä...Unna sai myös EH:n hyvällä arvostelulla.

Agility meni penkin alle, koira karkas väärälle esteelle ja hylsyhän se sieltä pamahti.

Hotelliyöpyminenkin meni viiden koiran kanssa hyvin, ainoastaan omistajien valhe "meillä on vain kaksi koiraa" aiheutti hieman harmaita hiuksia. Varsinkin kun kysyttiin, että minkärotuisia ne on...Miten sopii yhtälö kaksi koiraa, mutta kolme eri rotua yhteen? Huonosti...

Koirakisoja on tälle vuodelle kertynyt jo ihan mukavasti, tuloksia ei sitten olekaan. Tammikuun lopulla käytiin kolme starttia agilityä. Mulla itsellä oli vähän sellainen herran haltuun-meininki ja sen huomas tuloksissakin. Pari hylsyä ja yksi tulos. Koira karkas väärille esteille, ohjaaja oli myöhässä koko ajan. Nyt pidetäänkin hiukan agilitytaukoa, eihän meillä sellaista pidempää taukoa ole ollut pitkään aikaan. Tosin tänään rikoin tauon ja kävin vähän treenailemassa. Ruusukin on ollut tauolla juoksun takia. Meidänhän piti Unnan ja Ruusun kans startata eka kertaa just tuolla pakkasrallissa. No Ruusua ei ole saatu vielä siihen kuntoon, että sen kans ois voinu mennä kisoihin edes kokeilemaan, mutta Unna ja Seija oli! Ne mennä täräytti kaks starttia ja heti eka radalta tuli tulos ja sijoittuivatkin toiseksi. Toiselta radalta oli tullu hylsy, olikohan se hypänny esteen väärinpäin. Ja radat ei ollu mitään helppoja vaan ykkösten radat ois kelvannu melkein kolmosillekin, tosi haasteellisia! On ne melekosia. Niin ja meinasin unohtaa, että Unna oli taas yksissä SM-kisoissa. Nimittäin koirahiihtokisoissa. Se kävi juoksemassa lainaohjaajan kanssa lasten sarjan kakkoseksi. Kävin kattoon startin ja olihan se hauskan näköistä. Se ulisi siinä lähtöviivalla ja juoksi niin tosissaan koko matkan niinkuin ois isompikin vetokoira. On sillä asenne kohdallaan! Oli kyllä tosi kiva käydä katsomassa, kamera tosin jäi taas kotia niin ei oo todistusaineistoa.

Niin ja eilen käytiin Napin kanssa tokoilemassa Kemijärvellä. Kotia tultiin kakkostuloksen 242 pistettä kera sekä hirveän ketutuksen. Mulla oli taas kuningasajatus jättää sille kuppi odotteleen häkin päälle ja kävin vielä just ennen lähtöä sitä näyttämässä. Ei ollut muuten hyvä ajatus! Huomasin se jo heti seuruussa, kun koira ei keskittynyt hommaan ollenkaan. Ja joka liikkeen välissä se lähti rynnimään kupille. Kaikissa noudoissa se toi kyllä kapulan nätisti, mutta samantien kun oli luovuttanut niin avot se lähti palkalle. Ja ruutuunmenossa sitten napsahti oikein tosissaan. Se oli samaan suuntaan ku kuppi ja sinnehän se iloisesti lähti painattaan. Sain pidettyä sen kehässä ja jopa ohjattua uudelleen ruutuun, mutta eihän se siellä joutanut olla. Ruutu meni siis nollille ja siinäpä se sitten se ykköstulos olikin. Arvaatkaapa hymyilittikö enään loppukokeen ajan, noup. Muuten liikkeet meni ok, toki noita pikkuvirheitä malttamattomuudesta rokotettiin melkein joka liikkeessä. Mutta kaukot meni hyvin! Se ei liikkunut! No tästä seuraa sitten se, että mennään taas parin vkon päästä uudelleen kisoihin Tornioon. Olin jo niin ajatellut ettei sinne tarttisi lähteä vaan saataisiin se ykkönen jo nyt. Mitäpä sitä vapaita viikonloppuja viettämään...

Ens vkonloppuna lähtään Raaheen, meillä on sunnuntaina Oulussa mieluinen tehtävä kun meidän kummipoika saa nimen

 

Kirjoittelen sitten kuulumisia uudelleen parin viikon päästä kun ollaan sieltä Torniosta suoriuduttu. Ja peukut pystyyn, että me nyt saataisiin se ykkönen!!!

 Laitanpa vielä treenikuvia tammikuulta. Saara on heilunut kameran kanssa parissa treeneissä, siis kaikki kuvat on ottanut Saara Kangasniemi.

Nappi seuraa

Nappi rodeohevonen

Ruusukin harjoittelee...

Hyvin menee...emännältä tippuu housut...

Pikkusen vielä pitää viilata tuota oikeaa paikkaa

Välistä tulee hyviä hetkiä, jotka kestää tosin korkeintaan sekunnin/metrin...

Osaa se istuakin..

Sitten loppuposeeraukset. Nää on Ruusun mielestä ihan syvältä...

Ja Nappikin poseeraa